HYPNOOSI - TUTKITTU TIETO

Miksi ja miten tutkitaan?

Lääketieteen sovellutukset

Oikeudellinen käyttö

Tutkimusten luotettavuus

Lähteitä

LÄÄKETIETEEN SOVELLUTUKSET

Vanhan nyrkkisäännön mukaan hypnoosilla voidaan vaikuttaa "kaikkialle missä on sileää lihasta", eli tahdosta riippumattomiin elinjärjestelmiin kohdistuvia vaikutusmahdollisuuksia tunnetaan.

Eräässä tutkimuksessa todettiin hypnoositilan sinänsä hidastavan paksusuolen liikkeitä, ja odotettua vaihtelua syntyi myös hypnoosin aikana kehitettyjen tunnetilojen mukaisesti. Tämä ilmiö saattaakin selittää menetelmän tehon toiminnallisissa ruuansulatuskanavan häiriöissä.

Tinnituksen eli korvien soimisen hoidossa hypnoosi on osoitettu tehokkaaksi verrattuna muihin hoitomuotoihin, vaikka toisaalta on esitetty ettei hypnoosi vaikuttaisi varsinaisesti ydinoireeseen vaan muihin subjektiivisiin tekijöihin.

Yksinkertaisemmat rentoutustekniikat saattavat olla varsinaista hypnoosihoitoa käytännöllisempi ratkaisu mm. kroosinille päänsärkypotilaille.

Kliinisen kokemuksen perusteella hypnoosi on monille potilaille erittäin tehokas pelon ja kivun lieventäjä mm. pientoimenpiteissä, ja sillä onkin paljon käyttöä lääkärin ja hammaslääkärin työssä.

Erityisen käyttökelpoinen hypnoosi tuntuu olevan yliherkän nielurefleksin, "yökkäyksen" hoidossa silloin kun se estää toimenpiteet suun ja nielun alueella.

Tutkimuksia on mm. hypnoosin käytöstä ketamiinianestesian komplikaatioiden vähentämiseen. Toisessa tutkimuksessa verrattiin 29 lapsen käyttäytymistä ja pulssioksimetrian tulosta kun puuduteinjektio annettiin joko hypnoosia käyttäen tai ilman sitä. Sokkoarvioitsijoiden suorittamat videointiin perustuneet luokitukset itkemisestä samoin kuin pulssin rauhoittuminen hypnoosiryhmässä osoittivat menetelmän tehon.

Eräässä plastiikkakirurgisessa aineistossa vertailtiin stressin vähentämiseen tähtäävän ohjelman ja hypnoosin tehoa potilaan hoidossa, kun operaatio suoritettiin paikallispuudutuksessa antaen tarpeen mukaan rauhoittavaa ja tajunnan tasoa alentavaa lääkettä suonensisäisesti. Mittareita olivat ilmoitettu ahdistuneisuus ja kipu, rauhoittavan lääkkeen tarve, kokemus hallinnan tunteesta operaation aikana, operaationjälkeinen pahoinvointi ja oksentelu, vitaalitoimintojen vakaus, kirurginen lopputulos, potilaiden yleinen tyytyväisyys ja havainnoitsijan toteamat kivun ja epämukavuuden merkit. Kaikki tuloksellisuusmittarit osoittivat merkitsevästi parempaa tulosta hypnoosiryhmässä.

Eri syistä johtuvan kivun hoito hypnoosilla on muissakin tutkimuksissa ollut menestyksekästä merkittävällä osalla potilaista. Spesifin vaikutuksen puolesta puhuu syöpäpotilailla tehty tutkimus, jossa hypnoosi oli tehokkaampi kivunlievittäjä kuin kognitiivisbehavioraalinen hoito tai pelkkä kontakti terapeutin kanssa.

Neurofysiologisissa tutkimuksissa on todettu hypnoottisen kivunpoiston aiheuttavan muutoksia sekä selkäydintasoisen refleksin että somatosensoristen herätevasteiden tasolla. Kaikilla potilailla menetelmä luonnollisestikaan ei toimi, eikä hypnoosi hoidon lisänä merkittävästi eronnut placebosta tai rauhoittavasta lääkkeestä, loratsepaamista, tutkimuksessa joka tehtiin kivuliaita toimenpiteitä läpikäyvillä palovammapotilailla joilla jo oli meneillään tehokas kivun hoito opiaatein.

Suurimmassa synnytysopillisessa hypnoositutkimuksessa oli potilaina 136 hypnoosihoidon saanutta ensisynnyttäjää ja 136 hypnoosihoidettua toista kertaa synnyttävää naista. Heitä verrattiin 300 kaltaistettuun ensisynnyttäjään ja 300 toiskertaiseen synnyttäjään, joilla hypnoosia ei käytetty. Ensisynnyttäjien ryhmässä hoito lyhensi synnytyksen kokonaiskestoa keskimäärin kolmella tunnilla ja toiskertalaisten ryhmässä tunnilla. Myös kipulääkityksen käyttö oli hoidetuilla merkitsevästi vähäisempää.

Hypnoosia on käytetty myös ihosairauksien hoidossa. Eniten julkaisuja on syylien hoidosta hypnoosin avulla, ja eräässä tutkimuksessa tulokset olivat parempia kuin placebolla tai paikallisesti käytettävällä salisyylihapolla saavutetut. Toisessa tutkimuksessa todettiin myöskin hoitokeinon olemassaolo verrattuna placeboon, mutta myös pelkkä suggestiohoito osoittautui tehokkaaksi.

Hypnoosia voidaan käyttää myös eräiden psykiatristen häiriöiden hoitoon. Tulokset ovat usein hyviä erityisesti silloin, kun oireen psykodynaamiset juuret eivät ole kovin syvät, vaan oireenonlaukaissut melko tuore ehdollistuminen. Tyypillisiä indikaatioita ovat fobiat, kuten lentopelko, esiintymisjännitys sekä keskittymis- ja oppimisvaikeudet.

Meta-analyysi 18 tutkimuksesta, joissa kognitiivisbehavioraalista klassista psykoterapiaa verrattiin kognitiivisbehavioraaliseen hypnoterapiaan, todettiin että hypnoterapiassa ollut keskiarvopotilas voi paremmin kuin 70 % ilman hypnoosia hoidetuista.

Dissosiaatiohäiriöiden (esim. dissosiatiivinen amnesia) ja konversiohäiriöiden (esim. konversiivinen eli "hysteerinen" halvaus) oireiden nopeassa poistamisessa hypnoosi on erittäin tehokas menetelmä. Näiden harvinaisten ja taudinkulultaan oikullisesti vaihtelevien sairauksien hoidosta on julkaistu ansiokkaita tapausselostuksia, mutta niistä ei ole voitu tehdä systemaattisia, eri hoitomuotoja vertailevia tutkimuksia.

Hypnoosista voi koitua apua myös mm. pseudoepileptisten eli näennäisesti epileptistä muistuttavien kohtausten diagnostiikassa.

Unihäiriöistä on hypnoosilla hoidettu menestyksekkäästi unettomuuden lisäksi mm. yöllisiä kauhukohtauksia eli pavornocturnusta ja unissakävelyä, jotka ovat non-REM unen syvimmän, S3-4 -vaiheen joskus vakavastikin haitallisia havahtumishäiriöitä. Vuoteenkastelun hoidossa hypnoosi on erään tehokkaaksi todetun mutta usein sivuvaikutuksia aiheuttavan lääkkeen, imipramiinin, tavoin tehokas.

Keskeinen hypnoosin käyttöalue on haitallisten tottumusten hoito, joista tärkein lienee tupakoinnista luopumisen helpottaminen. Pitkän aikavälin tulokset eivät ole häikäiseviä, mutta viitteitä tehosta on saatu suurissakin aineistoissa.

Liikalihavuuden hoitoa obstruktiivisesta uniapneasta kärsivillä potilailla on tutkittu työssä jossa 60 potilasta jaettiin kahteen eri hypnoosiryhmään sekä sellaiseen ryhmään joka sai pelkästään tavanomaista ruokavalioneuvontaa. Ryhmä joka sai stressin vähentämiseen tähtäävää hypnoosihoitoa laihtui 18 kk:n seuranta-aikana kokonaisuutena tarkastellen merkitsevästi enemmän kuin kaksi muuta ryhmää. Suuresta tilastollisesta merkitsevyydestä (p < 0,003) huolimatta erot laihtumisessa eivät kuitenkaan olleet kliinisesti merkittäviä. Tutkimuksen voi kuitenkin ajatella toimivan hyvänä lähtökohtana suuremmille ja pitkäkestoisimmille tutkimuksille.

Tutustu lähdeluetteloon

© HANNU LAUERMA, lääketieteen tohtori,
psykiatrian erikoislääkäri, vankimielisairaalan ylilääkäri
dosentti, Turun yliopisto

Miksi ja miten tutkitaan?

Lääketieteen sovellutukset

Oikeudellinen käyttö

Tutkimusten luotettavuus

Lähteitä